Juha Järveläinen

(s. 17. heinäkuuta 1932 Helsinki - 8. kesäkuuta 2015
Lapinlahti)

Juha Järveläinen aloitti taiteellisen toimintansa
Savon Sanomien nurkkavitsien kuvittajana 1947-1949. Tilaaja oli Simo Puupponen
eli pakinoitsija Aapeli.

Samoihin aikoihin hän voitti ABC-koulun
piirustuskilpailun piirustuksellaan Ajurit. Kuopion ajoilta periytyi myös
läheinen ystävyys akateemikko Rauni Mollbergin kanssa, jonka ensimmäisen
teatteriohjauksen Järveläinen lavasti.

Järveläinen opiskeli Uuno Alangon ja Sam Vannin
johdolla 1948-1950, Suomen Taideakatemian koulussa 1950-1954 ja Aukusti Tuhkan
kurssiateljeessa 1959-1960. Vuonna 1954 hän teki laajan opintomatkan
Eurooppaan, Italiaan ja Ranskaan.

Järveläinen sai valtionpalkinnon jo 21-vuotiaana.
Samoihin aikoihin hänet palkittiin Milanossa sekä Suomen Taideakatemian
palkinnolla.

Opintojensa jälkeen hän kuului taiteilijaryhmään
Nuoret graafikot, jonka muita jäseniä olivat muun muassa Lauri Ahlgrén, Anita
Ermala, Simo Hannula, Pentti Kaskipuro, Juhani Linnovaara ja Gunnar Pohjola.

Grafiikan lisäksi Järveläisen varhaiskauden töistä on
keskeinen Siilinjärvellä sijaitsevan Toivalan metsäkoulun tiloissa oleva
seinämaalaus Toukokuu.

Järveläinen avioitui 1959 taiteilija Anita Ermalan
kanssa. He saivat kaksi poikaa.

Toimittuaan taideopettajana Kuopiossa yhdessä Tauno
Gröndahlin kanssa - tältä ajalta periytyi elinikäinen ystävyys tuolloin
oppilaana olleen Risto Vilhusen, Leonardo da Vilhun kanssa - sekä Espoon työväenopistossa Järveläinen
valittiin Suomen Pankkiin perustettuun taiteilijan virkaan useista virkaa
hakeneista eturivin taiteilijoista.

Hän työskenteli tässä virassa vuosina 1967-1969. Työ
sisälsi postimerkkien ja rahojen suunnitteluja sekä julkisia muotokuvia.

Järveläisen suunnittelema Z. Topeliuksen juhlamerkki
valittiin yleisöäänestyksessä Suomen kauneimmaksi postimerkiksi. Merkittävä työ
tältä kaudelta on J. V. Snellmanin muotokuva osana sadan markan setelin
työryhmän työtä

Järveläinen siirtyi Suomen Pankista Lahden
taideteollisuusoppilaitokseen ystävänsä Tapani Aartomaan kutsumana vuosiksi
1968-1970.

Hänen näiden tehtävien jälkeinen työskentelynsä
sisälsi muotokuvia, kirjankuvituksia ja piirustuksia.

Toimiessaan
aktiivisesti Ars Hämeen piirissä vuosina 1992-2002 Järveläinen korosti
erityisesti piirrostaiteen merkitystä.

Viimeiset
kymmenen vuottaan Järveläinen eli Lapinlahdella. Hänen viimeinen
retrospektiivinen näyttelynsä oli esillä Lapinlahden taidemuseossa vuonna 2002.

Järveläisen varhaistuotantoon vaikutti kotimaisten
opettajien ja taidehistoriallisten vaikutteiden ohella Wassily Kandinskyn
ajattelu sekä George Seuratin samanaikaisten valöörikontrastien menetelmä.
Keskityttyään piirrostyöhön hän mainitsi vaikuttajiksi Alberto Giacomettin ja
Giorgio Morandin.

Järveläisen Joroisissa vaikuttaneiden isoisien
taustoja voi siellä vaikuttaneiden aatelissukuihin solmittujen avioliittojen
takia seurata kauas historiaan.

Juha Järveläisen varhaisin tunnettu esi-isä on
Roomassa 200-luvulla vaikuttanut filosofi Philostratus Lemnius, joka kirjoitti teoksen
Eikones eli Kuvia, jossa hän esittelee 64 taideteosta.